Läänintaiteilija Ville Pirinen suunnittelee Tampereelle sarjakuvakeskusta

Teksti: Aino Sutinen

Tapasimme Tampere Kuplii -festivaalilla piirtäjä Ville Pirisen, joka on juuri aloittanut kolmivuotisen työnsä sarjakuvan läänintaiteilijana. Hänen tehtävänään on mm. kartoittaa sarjakuvakeskuksen perustamista Tampereelle. 

Aiheesta keskusteltiin myös festivaalin puheohjelmassa: Tampere on erittäin aktiivinen sarjakuvakaupunki, mutta mitään yhteistä keskusta tai tilaa ei vielä ole. Paneelissa haaveiltiin näyttelyistä, kurssitoiminnasta, tapahtumista, taiteenalojen välisestä yhteistyöstä...

ville-pirinen-tampere-kuplii-web

Kuva: Ville Manninen

– Hei Ville Pirinen! Mitä uusi tehtäväsi Pirkanmaan sarjakuvataiteen läänintaiteilijana tarkoittaa?

– Se on lisäksi vielä alueiden välinen, niin että mun toiminta saa kohdistua muihinkin entisiin lääneihin kuin Pirkanmaahan. Eli yhteistyö esimerkiksi Helsinkiin ja Ouluun on suositeltavaa.

yhesti Pirinen puhuu Suomen kattavasta sarjakuvakeskusten verkostosta, mikä on meilläkin yksi Sarjakuvakeskuksen toiminta-ajatuksista.

Sarjakuvakeskuksen perustamisen lisäksi läänintaiteilijalla on muitakin tavoitteita.

– Mulla on määritelty tehtäväksi sarjakuvataiteen saavutettavuuden parantaminen Pirkanmaalla. Otsikon alle menee esimerkiksi Klubille tuleva pienirakenteinen vaihtuvien näyttelyiden galleria, keskustelutilaisuuksia kirjastoille, seinämaalausprojekteja... 
Tämä on tämmöinen tuottajatyyppinen mahdollistamishomma. Koko ajan voi edistää jotain pientä konkreettista.

– Sarjakuvataiteen ja tekijöiden läsnäoloa tullaan parantamaan paikoissa, joissa on muutakin yleisöä kuin sarjakuvista valmiiksi kiinnostunutta väkeä. 

– Näkyykö sun musatausta tässä?

– Varmasti se näkyy yhteistyötahoissa. Tapahtumanjärjestely on jotain, mitä on paljon tullut tehtyä musapuolella. Siihen on liittynyt paljon poikkitaiteellista, kuten sarjakuvaa. Tämä saavutettavushomma antaa mulle mahdollisuuden tehdä paljon hommia, joita muutenkin tekisin.

– Taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen on mun duunin keskiössä. Lääkkeet ongelmaan ovat pienemmät asiat sekä toivottavasti jatkossa keskustyyppiset rakenteet. Sarjakuvakeskus toisi uuden rakenteen, mikä Tampereelta vielä puuttuu. Sillä olisi pitkäkantoisia vaikutuksia.

ville-pirinen

– Mitä konkreettisia tapahtumia on tulossa lähiaikoina?

– Kuuma linja -gallerian avajaisklubi Klubilla. Ja ensin aukeaa Tommi Musturin näyttely, jonka avajaiset ovat 7.4.

– Läänintaiteilijana sulla taitaa olla vähemmän aikaa tehdä omaa taidetta?

– Joo, en saa edistää omaa taidetta työajalla, mutta ajattelen että tämä on ihan hyvää vaihtelua. 

– Onnea työpaikasta, Ville! Mitä haluaisit vielä sanoa?

– Olkaa kilttejä toisillenne!

ville-pirinen-jyrki-liikka-tilsa

"Vielä ei ole hipin identiteetti vaihtunut virkamiehen identiteettiin, mutta eiköhän se kolmessa kuukaudessa vaihdu", kertoo Pirinen myöhemmin paneelissa. Jyrki Liikka haastattelee J. Tilsaa ja Piristä uutuuskirjoista ja musiikin teosta sarjakuvien rinnalla.

Kirjaverstaalla kukoistaa taiteilijoiden ja kirjakauppojen yhteistyö

Kirjaverstas ottaa myös vastaan ideoita uusista tapahtumista tai toiminnoista.

Teksti ja kuvat: Roosa Soivuori

Teurastamolla sijaitseva Kirjaverstas (Työpajankatu 2 R4, Kellohallia vastapäätä) aloitti toimintansa jo ennen joulua, mutta virallisia avajaisia vietettiin tammikuun 27. päivä. Kirjaverstas on Sarjakuvakeskuksen, Kuvittajat ry:n sekä Toukka Lastenkirjakioskin ja Nide-kirjakaupan yhteinen tila. Kirjakaupan lisäksi verstaalla järjestetään kursseja ja tapahtumia. Sarjakuvakeskuksen aikuisten kurssit ja Lasten lauantait ovat muuttaneet tänne.

Kirjaverstas-kuva1

Kirjaverstas-kuva10

Kirjaverstaan kauppa on avoinna tiistaista lauantaihin.

Kirjaverstas-kuva2

Avajaisissa puheensa pitivät Toukka-lastenkirjakioskin Leena Virtanen, Nide-kirjakaupan Terhi Jääskeläinen, Kuvittajat ry:n varapuheenjohtaja Minna Ainoa sekä Sarjakuvakeskuksen Hannele Richert.

Avajaiset alkoivat kutsuvierastilaisuudella, puheilla ja mitalien jakamisella.  Kuvittaja Maarit Inbarille jaettiin Tasavallan presidentin myöntämä Suomen Leijonan ritarimerkki. Samalla juhlistettiin kuvittaja Virpi Talvitien saamaa Suomen Leijonan Pro Finlandia-mitalia. Palkinnot jakoi Kuvittajat ry:n toiminnanjohtaja Heli Halme, jota haastattelimme järjestön tiimoilta.

"Olemme ammattikuvittajien järjestö, ja meillä on tällä hetkellä noin 400 jäsentä. Järjestömme jakaa kuvittajille apurahoja ja palkintoja, järjestää näyttelyitä, tapahtumia sekä ammattikoulutusta kuvittajien aseman parantamiseksi. Lisäksi Kuvittaja-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa", Halme kertoo.

Kirjaverstas-kuva3 Kirjaverstas-kuva4

Pitkän uran tehnyt kuvittaja Maarit Inbar sai Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarimerkin. Merkin kiinnitti Heli Halme. Seuraavassa kuvassa: muun muassa Maukka ja Väykkä-kirjasarjan kuvittamisesta tunnettu Virpi Talvitie sai Suomen Leijonan Pro Finlandia-mitalin.

Kuvittajat on ollut olemassa jo 15 vuotta, ja järjestö viettää nyt juhlavuottaan. Halme näkee Kuvittajien ja Kirjaverstaan muiden toimijoiden välillä luonnollisen yhteyden.

"Iso osa kuvittajista on lastenkirjojen tekijöitä, joten Kuvittajat ovat luonnollisesti yhteydessä esimerkiksi Toukka-kirjakauppaan. Myös sarjakuva on kuvittajille hyvin läheinen, ehkä läheisin kaikista taiteenaloista", hän pohtii.

"Kirjaverstaalle on suunnitteilla paljon yhteistä toimintaa. Sarjakuvakeskuksen kanssa olemme suunnitelleet yhteisiä koulutuksia. Suunnitteilla on myös järjestää markkinointikoulutusta kuvittajille. Kesällä ajattelimme järjestää kaikkien yhteiset lastenkirjafestivaalit Teurastamolla. Uskon, että ala menee eteenpäin jos toimimme enemmän yhdessä. Yhteistyöllä saamme ihan uutta imua alalle."

Kirjaverstas-kuva5

Toukka-yhdistyksen puheenjohtaja Leena Virtanen vastaa Kirjaverstaalla Toukka-lastenkirjakioskista. Hän muistelee putiikin historiaa: "Vuoden 2013 syksyllä pidimme naisporukalla pop-up-kauppaa Annantalolla. Ajatuksena oli myydä vanhempia lastenkirjoja, jotka eivät enää pääse myyntiin muihin kirjakauppoihin. Kaivelimme varastoja ja haalimme kirjoja kasaan myymäläämme varten. Kirjoja on edelleen iso varasto."

Kirjaverstas-kuva6Annantalon pop-upin jälkeen Toukalla oli toinen pieni pop-up-kauppa Kalliossa, jonka jälkeen se sai pienen kivijalkatilan Fleminginkadulta. Lastenkirjakioski on myös kulkenut kesäisin pyörillä, kun kirjoja on myyty maakunnissa vanhasta pakettiautosta käsin. Nykyisin lastenkirjakioski toimii Kirjaverstaalla. Kaupan lisäksi Toukka on myös pieni yhdistys hallituksineen.

"Kauppamme ideana, sen lisäksi että valikoima on hyvä, on että osaamme kertoa myymistämme kirjoista. Ihmiset tulevat usein kyselemään että millainen kirja olisi sopiva johonkin tilanteeseen. Helsingissä ei ole muuta lastenkirjakauppaa. Aika monissa muissa Euroopan pääkaupungeissa on lastenkirjakauppa," Virtanen kertoo.

Toukka myi kirjoja, kortteja ja lastenkirjakuvittajien töitä. Kuvittajat saavat tuoda omia originaali- ja printtitöitään myyntiin. 

"Teurastamolla voisi järjestää myös pienimuotoisia näyttelyitä. Verstaalla voisi olla muitakin ei-kaupallisia toimijoita, jotka toisivat tänne omia ideoitaan", Virtanen pohtii.

Myös Sarjakuvakeskuksen tuotteita on myynnissä Kirjaverstaan kaupassa. Hyllystä löytyy sarjakuvia, pienlehtiä, paitoja, kasseja ja paljon muuta. Sarjakuvakeskus järjestää verstaalla viikoittaisia kursseja ja perinteisen lasten lauantain kerran kuukaudessa. Kirjaverstaalle voi myös hakea järjestämään oman tapahtumansa.

Keväällä on tiedossa muun muassa lastenohjelmaa lauantaipäiville. Seuraava Sarjakuvakeskuksen järjestämä Lasten lauantai on 25.2. klo 12–16. Croquis tiistaisin klo 19. Tervetuloa!

Ota yhteyttä! Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

facebook.com/kirjaverstas

Kirjaverstaan kauppa on auki tiistaista perjantaihin kello 12-17 ja lauantaisin 12-16.

Tutustu Kirjaverstaan väkeen Sarjakuvakeskuksen lisäksi täällä: 
toukka.fi
nidekauppa.fi
kuvittajat.fi

Kirjaverstas-kuva8

Verstaalla on runsas valikoima sarjakuvia, pienlehtiä ja kortteja.

Kirjaverstas-kuva9

kirjaverstas-teurastamo-helsinki-web

Viimeinen valokuva: Henry Söderlund

"Mitä sä täällä teet?" Sarjakuvakirja kuvittaa Suomeen muuttaneiden rankkojakin tarinoita

Teksti ja kuvat: Aino Sutinen

Mitä sä täällä teet? – Tarinoita maahantulosta on sarjakuva-antologia, johon on piirretty Suomeen (ja myös Ruotsiin) muuttaneiden ihmisten tositarinoita. Mukana on niin pakolaisia kuin rakkauden perässä muuttaneita länsimaalaisia. Kirjan on toimittanut Hannele Richert.

Kirjassa ja Sarjakuvakeskuksella helmikuun ajan esillä olevassa näyttelyssä ovat mukana sarjakuvataiteilijat Annukka Mäkijärvi, Milla Paloniemi, Reetta Laitinen, Henri Gylander, Otso Höglund, Aino Sutinen, Suvi Tirronen, Filippa Hella, Henna Räsänen, Mari Ahokoivu, Tuukka Teponoja, Olli Hietala, Antti Kyrö, Juliacks ja Warda Ahmed. 

Kuinka kirja syntyi? Haastattelin muita tekijöitä näyttelyn avajaisissa.

REETTA ja MIGUEL

Reetta Laitinen piirsi chileläisen Miguelin tarinan. Hän tuli Suomeen jo 70-luvulla.

Hei Reetta! Kuinka sait tarinan piirrettäväksesi?

– En haastatellut häntä itse, vaan Hannele haastatteli. Tapasin hänet ekan kerran vasta kirjan julkkareissa.

reetta-laitinen-sarjakuvakeskus

Oliko hän sellainen kuin ajattelit? Saitko palautetta?

– Joo. Ja kyllä hän tuntui tykkäävään. 

Kuinka teit sarjakuvaa?

– Etsin Kansan Arkistosta Suomi-Chile-seuran arkistoja. Ensimmäisessä kuvassa ollaan puun juurella. Arkistosta löytyi myös rauhankyyhkyjä. Otin visuaalista vaikutetta tällaisista 70-luvun julisteista ja flaiereista, ja kuuntelin Victor Jaran musiikkia. Pääsin Chile-tunnelmaan. 

Mitä ajattelet kirjasta?

– Mielestäni tämä osuu aika hyvin ajankohtaisen keskustelun saumaan. Toivottavasti se löytää yleisönsä.

reetta-laitinen

OTSO ja Ali

Otso Höglund piirsi nuoren afganistanilaisen Alin tarinan. Ali matkusti vaikean matkan läpi Euroopan, mutta ei lopulta saanut oleskelupaikkaa Suomesta.

Hei Otso! Kuinka sarjakuva syntyi?

– Ei, en ollut itse yhteydessä, vaan sain vain tarinan itselleni. Sain vapaat kädet tarinan kertomiseen, sivumäärä oli määrätty. Hannele oli Aliin yhteydessä ja minulla ei ollut hänestä valokuvaa tai mitään. 

Tekikö tarina vaikutuksen?

– Kyllä, se oli tosi mielenkiintoinen. Siinä oli paljon kohtia joissa tuli olo, että hän jätti joitain asoita kertomatta mitä olisi ollut mielenkiintoista tietää. Mutta voi hyvin kuvitella että tuossa tilanteessa oleva ihminen vähän valikoi, mitä haluaa paljastaa koko prosessista. 

otso-hoglund-sarjakuvakeskus

– Se oli tosi monipolvinen tarina jossa tapahtui paljon. Siitä olisi saanut pidemmänkin tarinan aikaiseksi, viipyilyä ei ole paljon. Tarina oli aika vakava, myös se mihin se päätyi. 

– En tiedä, kuinka hänelle kävi myöhemmin. Siinä vaiheessa kun sain tarinan, hän oli päätynyt takaisin puolalaiseen vastaanottokeskukseen. Stoori meni kyllä ihon alle, siitä kiinnostui. 

Miten sarjakuvan piirtämisen prosessi meni muuten?

– Kun rupesin tekemään tätä, siirryin paperille piirtämisestä suoraan tietokoneelle piirtämiseen. Jos tarkkaan katsoo, näkee mitkä osat on piirretty paperille ja mitkä ei. Kokonaisuutena olen lopputulokseen tyytyväinen. 

– Tämä herätti kiinnostuksen näihin juttuihin muutenkin. En aiemmin ollut kuuullut sellaisesta ryhmästä kuin hazarat. He ovat alkuperämaassaan Afganistanissa syrjitty ryhmä, tai kansa. 

otso-hoglund

HANNELE richert toimitti kirjan

Hei Hannele! Mistä tämä projekti lähti?

– Kahdesta asiasta: kaverini Warda kertoi sarjakuvakurssilla oman muistonsa sodan jaloista lähtemisestä –sarjakuvamuodossa. Myöhemmin toisen antologian julkkareissa aloin puhua sellaisesta kokonaisuudesta missä voisi olla enemmänkin tarinoita. Reija Sann taisi ehdottaa evakkotarinaa. 

– Aloin kysyä piirtäjiltä, kiinnostaako heitä ja mietin mistä voisi saada ihmisiä kertomaan tarinansa. Sitten ryhdyttiin toimeen! Kyselin omia tuttavia ja puolituttuja mukaan projektiin, esimerkiksi ravintoloista missä käyn. Moni ehdotti vanhempiensa tai tuttaviensa tarinoita. Otin myös yhteyttä Vapaa liikkuvuus -verkostoon ja Helinä Rautavaaran museoon.

hannele-richert

Oletko tyytyväinen kirjaan?

– Olen! Mutta tämä ei ole oikeastaan minun kirjani, vaan jotain muuta. Arvostan tosi paljon ihmisiä jotka ovat halunneet jakaa kokemuksensa, sellaisia jollaisia ei ole ihan jokaisella. 

Mikä tarinoista teki eniten vaikutuksen?

– Kyllä ne on ne rankimmat tarinat, joita olen itse ollut haastattelemassa, kuten Otson piirtämä Ali, jota haastattelin Skypen avustuksella. Asioille on vaikea tehdä kuitenkaan mitään. Toinen oli nuori Roda Somaliasta, hänellä oli mennyt Suomen päässä huonosti ja ikäviä kokemuksia oli kertynyt monelta vuodelta.

– Tästä tuli paljon enemmän kuin vain sarjakuva! Mietin paljon omaa rooliani ja kuinka voisin auttaa. Mietin että olisi kiva pitää yhteyttä, mutta tässä on niin paljon porukkaa mukana että se ei ole mahdollista. 

– Onneksi Rodalla menee nykyään hyvin.

roda

Somalialaisen Rodan piirsi Antti Kyrö.

Onko prosessi ollut rankka?

– On, mutta ihan hyvälläkin tavalla. Aavistin sen, että tässä mennään alueilla jotka eivät ole ihan helppoja. Olen saanut uusiin ihmisiin aidon yhteyden ja se on hieno juttu, ei ole minulle itsestäänselvää. 

mita-sa-taalla-teet-kansiOletko saanut palautetta kirjasta?

– Joo. Yksi oli vihainen palaute, sinne oli jäänyt asiavirhe, joka meni toisella sivulla oikein ja toisella väärin: että evakot olisivat muuttaneet Suomeen. Kun he muuttivat Suomen sisällä. 

Tätä on käytetty kouluissa ja Sarjakuvakeskuksen pitämissä sarjakuvapajoissa materiaalina. Miten se on otettu vastaan?

– Oppilaat ovat tykänneet kyllä. Tuntuu että on ollut paljon sanottavaa ja tämä antaa kanavan puhua aiheesta ja monistakin aiheista. 

Hannele kertoo myös, että kirjan alaotsikossa on puhuttu maahantulosta, koska "maahanmuuttaja" tuntuu olevan tällä hetkellä latautunut sana. Sitten hän miettii, että ei se ehkä olekaan niin vaikea sana.

Näyttely Sarjakuvakeskuksella sarjakuvan ja kuvitustaiteen galleriassa (Porthaninkatu 9, Helsingin Kalliossa) 2.2.–25.2.2017. Kirjan on toimittanut Into Kustannus / Voima ja sitä on saatavilla Turun Sarjakuvakaupalta ja Kirjaverstaalta 20,00 € hintaan.

Lisätietoa näyttelystä.

mita-sa-taalla-teet-tarinoita-maahantulosta

Lisää artikkeleita...