Avajaiset: Ma 3.6. klo 18–20, taiteilija läsnä
“Isoäitini on aina pitänyt kanoja, ja niistä on monia rakkaita tarinoita. Hänellä on kalenteri uusien tipujen kuoriutumista varten, ja kun on kylmä talvi, isoäiti antaa kanojen majailla saunassa ja keittiön pöydän alla. Jos tipuilla ei ole hyvää sijaisemoa, isoäiti antaa lintujen kuvitella hänen olevan niiden äiti.
Haluan tiukennojen avulla esitellä isoäitini maailmaa ja hänelle rakkaita asioita, niin kuin valokuva-albumissa. Paras tapa tutustua ihmiseen on tämän albumien kautta.
Kun vuosi sitten tarvitsin kanan esiintymään yhdessä näytelmässä, tiesin heti kenen puoleen kääntyä – isoäitini. Hän koulutti yhden kanoistaan kaakattamaan juuri oikealla hetkellä ja tilaamaan ruokalistasta niin ammattimaisella otteella, että eräs ystäväni luuli kanan olevan erityisen elävänoloinen robotti. Tämän näyttelyn sarjakuvat kertovat tarinan luovuudesta, nerokkuudesta ja erikoisuudesta – ne kertovat isoäidistäni.
Isoäitini on poikkeuksellinen ihminen – väikka hän on ammatiltaan maanviljelijä ja traktorikuski, hänen tapansa elää on kaukana tavanomaisesta. Isoäiti oli nuorena taiteellisesti lahjakas ja halusi opiskella taidetta. Mutta kun hänen isänsä karkotettiin Siperiaan ja hänen äitinsä sairastui vakavasti, isoäidin oli pakko jäädä perheen elättäjäksi, luopua omista suunnitelmistaan ja opiskella traktorinkuljettajaksi. Tämä ei kuitenkaan estänyt isoäitiä elämästä päivästä päivään luovasti.
Haluan näyttää, että vaikka täytyisi valita näennäisesti tylsä elämä ruumiillisen työn parissa, arjen haasteisiin voi vastata omalla luovalla tavallaan, ja se ettei ala taiteilijaksi ei tarkoita, että pitäisi elää taiteetonta elämää.”
Kristel Maamägin (s. 1986, Viro) näyttely kertoo taiteilijan isoäidistä ja tämän luovasta elämäntavasta arkipäivän keskellä. Näyttely rakentuu pala palalta Sarjakuvakeskuksen galleriassa toukokuun aikana. Maamägi on valmistunut Viron taideakatemiasta ja työskentelee sarjakuvien lisäksi kuvataiteen, teatterilavastuksen ja elokuvan saroilla.
Näyttely on osa CUNE Comics-in-Residence -residenssiohjelmaa, johon on saatu tukea EU:n Kulttuuri-ohjelmalta, Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä sekä Taiteen edistämiskeskukselta.
Juttu näyttelystä Sarjakuvakeskuksen blogissa täällä.