Ville Pirisen värikäs näyttely on “satunnainen retrospektiivi” ja sisältää harvinaisuuksia

Tapasin tuoreen Puupäähattu-voittajan, tamperelaisen piirtäjä-muusikko Ville Pirisen näyttelynpystytyspuuhissa Sarjakuvakeskuksen galleriassa. Pyysin Piristä kertomaan retrospektiivinsä taustoista. Seinille on menossa valtavasti kamaa useilta vuosikymmeniltä – originaaleja, printtejä, keikkajulisteita, levynkansia…
 
ville-pirinen-puupaahattu
 
“Tämä on malliesimerkki siitä, miten näyttelyä ei kannata pystyttää”.
 
ville-pirinen-puupaa-seina1
 
“Näyttelyyni on tulossa pari erilaista kokonaisuutta missä on kaikkea sekaisin – tulosteita ja originaaleja, keikkajulisteita… Intiassa oli älyttömän hienoja seiniä, joihin oli vuosia laitettu julisteita. Täynnä kerroksellisia kuvia. Siksi olen koittanut tehdä omiin näyttelyihin sellaisia seiniä.” 
 
ville-pirinen-puupaa-seina3
 
ville-pirinen-puupaa-seina2
 
“Aikoinaan meillä oli useita Kultainen timantti -porukan näyttelyitä, joissa oli osittain samoja juttuja.”
 
ville-pirinen-puupaa-originaali1
 
“Tämän tein muistaakseni ehkä vuonna ’99 Kemin kilpailuun.”
 
Epäilen, että Pirinen kohtelee omia originaalejaan kaltoin teippaamalla ja naulaamalla näitä suoraan seinille. Mistä on kyse?
 
“Originaalien esittämisessä kyse on esteettisestä näkemyksestäni. Esimerkiksi teipattu hässäkkä näyttää mielestäni paremmalta kuin ‘hienosti’ kehystetyt työt. Lisäksi jutun arvo on itse originaalissa ja sisällössä, ei siinä että se oli laitettu esille mahdollisimman hienosti. Ja nimenomaan sarjakuvissa lopullinen painotuote on ehkä kuitenkin sitten se tärkein. Tämä on varsinkin korostunut nykyajassa, kun on niin paljon ATK-avusteista tekemistä ja itse originaalit saattavat näyttää käppäsiltä.”
 
Hienoilta ne kyllä mielestäni näyttävät.
 
ville-pirinen-puupaa-hirviot
 
“Esimerkiksi hirviösarjassa näytteillepanon arvo tulee sarjasta töitä, ei välttämättä yksittäisistä töistä jotka ois hienoissa kehyksissä. Hirviöt loin alunperin Mäntän kuvataideviikoille. Sen jälkeen olen piirtänyt paljon näitä valuvanaamaisia ‘keskinkertaisia hirviöitä’.”
 
ville-pirinen-puupaa-levyt
 
“Mun arkistointi on täysin luokatonta, mikään ei ole missään järjestyksessä. Joskus joku haluaa ostaa vaikka tietyn Ornette Birks Makkonen -originaalin, ja varmaa on, että kaikki muut löytyvät paitsi se.”
 
ville-pirinen-puupaa-1992
 
“Kaivelin tähän näyttelyyn vanhoja originaaleja, esimerkiksi lukioajalta. Hävettää hulluna laittaa esille, mutta ajattelin että juuri tähän näyttelyyn vois sopia. Tää on tällainen satunnainen retrospektiivinäyttely. Mikään ei ole missään täydellisessä järjestyksessä. Tämä on tehty muistaakseni vuonna 1992 ja julkaistu ehkä Sarjarissa.”
 
ville-pirinen-wanha
 
“Olin ehkä 7- tai 8-luokalla kun Keski-Karjalan Viitonen -niminen, sittemmin edesmennyt lehti julkaisi sarjakuvaani. Neljän numeron jälkeen sarja lopetettiin lukijoiden pyynnöstä!”
 
ville-pirinen-puupaa-lapsi 
“Nämä piirsin alunperin 4-vuotiaana. Osasin itse kirjoittaa vain ”PAM”, isä tekstasi muut tekstit. Käytinkin sitä PAMia sitten paljon. Piirsin jutut uusiksi vuonna 2003, eli edelleen lapsena.”
 
ville-pirinen-puupaa-originaali
 
Hämmästelen monien Pirisen originaalien pienenpientä kädenjälkeä.
 
“Olen varsinkin aiemmin piirtänyt paljonkin suoraan julkaisukokoon, en tiedä miksi. Nyttemmin olen löytänyt siveltimen ja alkanut piirtää isomminkin.”
 
Pirinen on luvannut saatteessaan seuraavaa: “Se joka löytää näyttelystä ns. punaisen langan tai selkeän kaaren saa palkinnoksi Garfield Steelin cd-levyn tai kaksi.”
 
Selvä!
 
Teksti ja kuvat: Aino Sutinen
 
Ville Pirisen näyttely, Sama Puupää kesät talvet, on esillä Galleria Sarjakuvakeskuksessa 27.2. asti. Avajaisia vietetään ma 8.2. klo 19 alkaen. 
 
Pirisen sarjakuvia ja hienoja originaaleja on myös myynnissä verkkokaupassamme.
 
Lue lisää Puupäähattu-palkinnosta ja sen perusteluista täältä.
 
Jos olet kiinnostunut ostamaan jotain näyttelyn töistä, voit ottaa suoraan yhteyttä ville.pirinen@gmail.com.
 
rojola-pirinen-huusko-web
 
Johanna Rojola, Ville Pirinen ja Mikko Huusko Puupäähattu-palkintotilaisuudessa. Rojola ja Huusko kruunattiin sarjakuvaneuvoksiksi. Katso lisää kuvia täältä. Kuva: Henry Söderlund