Sarjakuvaa voidaan käyttää muun muassa eri kielten oppimisen apuvälineenä, itsetutkiskelun ja identiteetin löytämisen tukena sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Erilaisia kursseja ja pajoja on räätälöity erilaisten ryhmien tarpeiden ja toiveiden mukaan painottaen muun muassa elämänhallintaa, päihdevalistusta ja tulevaisuuden suunnittelua.
Lisäksi sarjakuvaa on käytetty maahanmuuttajien kanssa työskentelevien apuvälineinä sekä sosiaalisten taitojen ja ryhmäyttämisen apuvälineinä. Sarjakuvakursseja on järjestetty sekä erityisryhmien työpajoina että opettajien ja ohjaajien koulutuspajoina ja osallistavina luentoina.
Sarjakuva erilaisen oppimisen ja elämänhallinnan tukena
Sarjakuvakeskuksella on ollut pajoja yhteistyössä esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liiton kanssa. Sarjakuva kielten opetuksessa -kurssilla käytiin läpi, miten englannin alkeita voi opiskella hyödyntäen sarjakuvaa ja visuaalisia vihjeitä tekstin ymmärryksen apuna. Opettajina toimivat Lissu Lehtimaja ja Joonas Lehtimäki. Lisäksi Erilaisten oppijoiden toimintakeskuksessa pidettiin keskustelutilaisuus nuorille sarjakuvan mahdollisuuksista, ja esimerkiksi siitä, miten lukihäiriöinen voi hyödyntää sarjakuvaa.
Sarjakuvakeskus on pitänyt myös useita päihdevalistavia ja elämänhallintaan liittyviä pajoja nuorille ja nuorille aikuisille Turussa yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa ja Helsingissä useassa eri paikassa. Sarjakuvan avulla ja etäännyttämällä pajoissa pystytään käsittelemään omaa tulevaisuutta, urahaaveita ja arkipäivän ongelmia, sekä keskustelemaan sarjakuvien tekemisen lomassa. Tarkoituksena on ottaa glamouria pois päihteistä ja käsitellä erilaisten hahmogallerioiden kautta, millaisia ongelmia päihteet aiheuttavat.
Sarjakuvakeskus toteutti myös autismisäätiön kanssa omaelämäkerrallisen kurssin. Kurssilla paneuduttiin oman elämän ongelmakohtien pohtimiseen sarjakuvan keinoin ja lähestyttiin kuvan kautta omassa arjessa hankalilta tuntuvia teemoja. Arjessa hankaliksi asioiksi koettiin erilaiset sosiaaliset tilanteet ja sosiaaliset kontaktit muihin henkilöihin. Vetäjänä toimi Jenny Eräsaari.
Ruohonjuuritason sarjakuvakursseista on hyviä kokemuksia
Antti Hintsa veti vankilatyöpajan Vaasassa. Työpajassa oli yhdeksän osallistujaa, jotka olivat vankilahistorialtaan ja tuomioiltaan hyvin erilaisia, mutta tällä hetkellä suurin osa istui elinkautista tai pitkää tuomiota. Sarjakuvaryhmään he olivat päätyneet vankilan Kulttuurista hyvinvointia – hankkeen kautta.
Työpajassa tehtiin sovelletun ruohonjuuritason metodin kautta omakuva ja tarina omasta elämästä. Kaikki osallistujat ehtivät tekemään molemmat tehtävät ja sarjakuvat onnistuivat hienosti. Palaute vankilalta oli ylistävää, sillä yleensä laitostuneet vangit eivät pysty keskittymään 45 minuuttia kauempaa. Nyt luokka oli hiljainen ja kaikki antoivat täyden panoksen.
Kurssia esiteltiin myöhemmin SPR:n Suomen piirien sosiaalihuollosta vastaavien henkilöiden kokouksessa Helsingissä tänä keväänä. Kurssi herätti kiinnostusta ja saanee jatkoa syksyllä 2014.
Lisäksi SPR:n työntekijöille ja vapaaehtoisille pidettiin työpajoja Seinäjoella vankilaprojektin yhteydessä. Näissä työpajoissa opiskeltiin itse käyttämään ruohonjuuritason sarjakuvametodia omassa työskentelyssä. Pajoissa teemana oli rasismin vastainen työ. Pajoihin osallistuneet henkilöt olivat pääasiassa paikallisia opettajia ja muita vapaaehtoisia.
Sarjakuvakeskus pyrkii osoittamaan, että sarjakuva voi olla yksi mahdollisuus itsetoteutukseen ja oman jutun löytämiseen. Sarjakuva voi sysätä myös laajemmin kulttuuritoiminnan pariin.
Teksti: Matleena Kantola