Hollantilainen sarjakuvataiteilija Marcel Ruijters työstää parhaillaan kirjaa maanmiehestään, renessanssitaidemaalari Hieronymus Boschista. Ruijters tuli helmi-maaliskuuksi työskentelemään Sarjakuvakeskuksen tiloihin.
Ruijters on tehnyt 150-sivuista Bosch-kirjaansa kolme vuotta.
– Ensimmäiset kaksi vuotta tein pelkkää taustatutkimusta.
Ruijters rakensi tarinan pienistä tiedonjyvistä.
– Boschista tiedetään yllättävän vähän. Tämä on suurin projekti, jonka olen ikinä tehnyt.
Keskiaikateemaisiin sarjakuviin erikoistunut Ruijters on muun muassa tehnyt sarjakuvan Danten Jumalaisesta näytelmästä vuonna 2008. Bosch-projekti sai alkunsa, kun Alankomaiden taidesäätiö sekä Bosch 500 -säätiö pyysivät Ruijtersia tekemään kirjan yhdestä Hollannin kuuluisimmista taidemaalareista, pohjoisen renessanssin edustajasta Hieronymus Boschista. Boschin kuolemasta tulee vuonna 2016 kuluneeksi 500 vuotta, ja kirjan on määrä ilmestyä tuolloin. Kirja on osa hollantilaisista taidemaalareista kertovaa sarjakuvakirjasarjaa. Aikaisemmin sarjassa ovat ilmestyneet sarjakuvakirjat Vincent van Goghista, Rembrandtista sekä Jan van Scorelista. Kustannussopimukset Bosch-kirjasta on tehty jo Hollantiin, Saksaan ja Englantiin, ja lisää kansainvälisiä kustantajia etsitään.
Ruijters kuvailee kirjaansa biografian ja fiktion sekoitukseksi.
-– Kirja kertoo ennen kaikkea Boschin perheestä, sillä niin Hieronymus Boschin isoisä, isä, kolme setää ja veljen vaimo olivat taidemaalareita. Todennäköisesti he tekivätkin maalauksia yhdessä, sillä tuohon aikaan taiteilijat eivät maalanneet yksin. Hieronymus Boschin perheenjäsenten maalauksia ei ole juurikaan säilynyt, mutta perheenjäsenten ammatit pystytään päättelemään vanhoista laskuista.
Yksityiskohta Hieronymus Boschin maalauksesta Maallisten ilojen puutarha (n. 1490–1510)
Hieronymus Boschin maalaukset sisältävät sananlaskuja, opetuksia ja kaupunkilaisten konflikteja
Bosch-kirjassa avataan paitsi Hieronymus Boschin elämää, myös maalausten merkityksiä keskiajan ihmisille, jotka eivät osanneet lukea tai kirjoittaa.
– Monissa Boschin töissä on koomisia ja sarjakuvallisia elementtejä. Keskiaikainen maalaustaide on yleisesti ottaen sarjakuvamaista: tarinat ovat tärkeitä, kuvissa saattaa olla tekstiä, ja hahmot saattavat olla karikatyyrimaisia.
Boschin mielikuvitukselliset ja värikkäät työt vilisevät symboliikkaa. Ruijtersin mukaan ymmärtääkseen Boschin töitä tulee ymmärtää kieltä, ennen kaikkea tuon ajan vanhoja hollantilaisia sanontoja, joissa on opetuksia ja vertauskuvia.
– Kieli on muuttunut todella paljon 500 vuodessa. Boschin töissä on paljon myös raamatullisia viittauksia, ja Raamatun tulkintakin on muuttunut ajan saatossa. Keskiajalla maalaustaide olikin kirkon suosima media.
Lisäksi Ruijters avaa kirjassaan keskiajan yhteiskuntaa, jossa saman yhteiskuntaluokan edustajat elivät todella lähellä toisiaan. Monesta ammattikunnasta syntyi negatiivisia stereotyyppejä, joista osa on voimassa tänäkin päivänä.
– Boschin kotikaupunki Den Bosch oli tuohon aikaan Alankomaiden toiseksi suurin kaupunki. 15 000–20 000 ihmistä asui lähellä toisiaan, mistä syntyi sosiaalisia konflikteja, jotka näkyvät myös Boschin maalauksissa.
– Tässä kuvassa Bosch palaa matkaltaan kotiin jo yhden päivän jälkeen, koska järkyttyi ennustajan kertomuksista, Ruijters kertoo piirtämästään kohtauksesta.
– Töiden oli tarkoitus opettaa ihmisiä, joten Boschin täytyy olla ollut hyvin oppinut, ja hänen perheensä tuki hänen taiteellista vapauttaan. Bosch on ottanut myös mallia keskiaikaisista käsikirjoituksista, tuolloinhan kirjoitusten alkukirjaimet olivat aina isoja ja värikkäitä, ja marginaalit täynnä yksityiskohtia. Itseasiassa Boschin maalaukset ovat kuin kollaasi miniatyyrimaalauksia.
Kirjassa on myös viittauksia Boschin töihin. Ruijters käsittelee kirjan kolmannessa luvussa Boschin tunnetuinta triptyykkiä Maallisten ilojen puutarha.
– Olen laittanut osan Bosch-viittauksista tarinan taustalle odottamattomiin kohtiin. Lukija saa itse löytää nämä pääsiäismunat. Kirjan pitää olla myös hauska ja leikkisä.
Ruijters piirtää työnsä kiiltävälle paperille. Sivuja ei ole vielä väritetty. – Teen värityksen Photoshopilla, mutta en ole vielä päättänyt mikä olisi paras tyyli, joka kantaisi koko 150-sivuisen teoksen läpi.
Teksti ja valokuvat: Matleena Kantola