“Tuntuu kuin olisin tullut takaisin kotiin”

Sarjakuvaseuran uusi puheenjohtaja Ville Hänninen haluaa yhdistyksen toimintaan lisää jatkuvuutta ja vakautta.

– Olin toistakymmentä vuotta seuran hallituksessa, mutta pari vuotta pois. Mietin pitkään puheenjohtajaksi ryhtymistä, mutta päätin suostua, koska tajusin, että etäisyys on tuonut ideoita asioiden kehittämiseksi, Hänninen sanoo.

Kirjailijana, kriitikkona ja opettajana tunnettu Hänninen palaa ilomielin takaisin seuran hallitukseen.

– Tuntuu kuin olisin tullut takaisin kotiin. Tämä kuulostaa naistenlehtilauseelta, mutta olen saanut näiltä ihmisiltä ja koko alalta paljon enemmän kuin olen kyennyt antamaan, Hänninen sanoo.

– Olen rakastanut sarjakuvaa ilmaisumuotona pienestä pitäen. Kuvan ja sanan yhdistelmällä ei näkynyt silloin rajoja, eikä näy vieläkään. Sarjakuva on nuori laji ja taipuu kiehtovan moneen muotoon.

Uutena puheenjohtajana Hänninen haluaa parantaa tiettyjä käytännön asioita. 

– Haluan vaikuttaa siihen, miten järjestö saisi pysyvämmin rahoitusta ja millaisia hankkeita tulee jatkossa. Sarjakuvaseuran toiminta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, minkä ansiosta meillä on palkollista työvoimaakin. Se perustuu kuitenkin hankerahoitukseen. Rahoitus ei ole vakaalla pohjalla.

Sarjakuvien volyymi kasvaa, mutta levitys takkuaa

Hänninen näkee suomalaisen sarjakuvan nykytilanteessa sekä hyviä puolia että epäkohtia. 

– Hyvää on se, että meillä työskentelee nyt samanaikaisesti monta ammattimaista sarjakuvantekijäsukupolvea. Suomalainen sarjakuva on kansainvälisestikin katsottuna omaleimaista.

Myös sarjakuva-alan tekijöiden vaihtuvuus on laskenut, kun alan kannattavuus on parantunut.

– Suomalainen sarjakuva on saanut parantuneen apurahatilanteen ja aktiivisen kentän ansiosta pidettyä lahjakkaat tekijänsä. 1980-luvulla vuosittain ilmestyneet sarjakuva-albumit pystyi laskemaan kahden käden sormilla, nykyään niitä ilmestyy satakunta. 

Haasteita puolestaan ovat ensinnäkin kirjastojen sarjakuvaostojen pienentyminen. Toiseksi pienillä sarjakuvakustantajilla on vaikeaa, ja kirjojen levittäminen on hankalaa. 

Hänninen lisäisi sarjakuvafestivaalien tapaisia vastaanoton kanavia. Lisäksi esimerkiksi Turkuun, Tampereelle ja Ouluun voitaisiin perustaa omat sarjakuvakeskukset. 

hanninen muokattu

Ville Hänninen haluaa puheenjohtajakaudellaan lisätä keskustelua ja yhteistyötä kulttuurialan järjestöjen ja säätiöiden kanssa. Hänninen kuvattiin Harlekiini-kahvilassa Helsingin Kalliossa.

Nuoret tähdet ja vanhat sarjakuvalegendat esiin

Tänä vuonna Hänninen on muun muassa luotsannut  Harri Römpötin kanssa nuorten sarjakuvataitelijoiden koulutushanketta, jossa on seitsemän piirtäjää. Hännisen ja Römpötin tehtävänä ei ollut  neuvoa piirtäjiä vaan kysyä heiltä kysymyksiä ja keskustella ideoista sekä tarinoista heidän kanssaan.

– Ihmiset ovat joskus liian yksin ideoidensa kanssa. Kun joutuu selittämään ideoitaan muille, ne voivat kirkastua.

Maaliskuussa 2014 hankkeessa kehittyneistä tarinoista ilmestyy albumi Niskatuki ja muita sarjakuvia. Töistä pidetään myös huhtikuussa Hännisen ja Römpötin kuratoima näyttely Luzernin Fumetto-festivaalilla.

Lisäksi Hänniseltä ja Römpötiltä ilmestyy ensi keväänä Liken julkaisema tietokirja Hittiparaati, johon on haastateltu ”omanlaisensa menestystarinansa toteuttaneita” suomalaisia sarjakuvapiirtäjiä. Vanhin on Veikko “Joonas” Savolainen, joka aloitti uransa 1940-luvulla. Nuorimmat kirjan piirtäjät aloittivat 2000-luvun lopulla. 

Hänninen muistuttaa myös sarjakuvien yhteiskunnallisesta moniulotteisuudesta.

– Sarjakuva on muutakin kuin ylevää taidetta. Niiden avulla voi esittää tärkeitä kysymyksiä, ja sarjakuvia voi hyödyntää esimerkiksi vanhus-, vammais- tai kehitysmaatyössä. Tällaisten mahdollisuuksien käyttöä pitää tutkia entistä enemmän.

Teksti ja kuva: Matleena Kantola