Tanskalaiset residenssitaiteilijat innostuvat Helsingistä

Tanskalaiset sarjakuvataiteilijat Bue Bredsdorff ja Allan Hansen nauttivat toukokuun helteisestä Helsingistä. Bredsdorff ja Hansen hakivat CUNE-Comics-in-Residence- residenssiä Helsinkiin, ja residenssiohjelman tuloksena on taiteilijoiden Kaupunki ja Karhu -yhteisnäyttely Galleria Sarjakuvakeskukseen. Bredsdorff ja Hansen käyttävät myös taiteilijanimiä Bue B ja Ursus, ja heidän töitään on julkaistu lukuisissa zineissä, antologioissa ja pienlehdissä.

Bredsdorff ja Hansen tutustuivat Malmön sarjakuvakoulussa, kun Hansen halusi koota uusista sarjakuvista ja sarjakuvan tulevaisuudesta kiinnostuneen kriittisen keskusteluryhmän, johon Bredsdorff tuli mukaan.

Bredsdorff ja Hansen yrittivät ensin tehdä yhteisen tarinan Sarjakuvakeskuksen näyttelyyn ja tehdä yhdessä sekä käsikirjoittamisen että kuvittamisen. Tarinaa oli kuitenkin vaikea tehdä yhdessä, joten miehet päätyivät tekemään molemmat omat tarinansa. Kaupunki ja Karhu kertookin kaupungin ja luonnon törmäyksen lisäksi myös taiteilijoiden yhteistyöstä ja työskentelyprosesseista.

– Meitä yhdistää yksityiskohtainen tyyli. Olemme tottuneet toistemme kritiikkeihin. Yleensä näytän luonnokseni aina ensin Buelle, sillä hänen kritiikkinsä ovat aina oikeassa. Tämän näyttelyn tekeminen ja residenssin hakeminen oli todella hyvä idea! Hansen sanoo.

– On muutenkin mukavaa, että on seuraa vieraassa kaupungissa, ja että on joku jonka kanssa jakaa tämä kokemus, Bredsdorff sanoo.

ab

Bredsdorff ja Hansen pitävät yksityiskohtaisesta kuvitustyylistä.

”Suomessa on todella hyvä sarjakuvaskene”

Tanskalaiset ovat vaikuttuneita Pohjoismaiden johtavasta sarjakuvamaasta.

– Tulimme Helsinkiin, koska halusimme piirtää sarjakuvan Helsingistä. Suomessa on todella hyvä sarjakuvaskene ja Suomella on ständi lähes jokaisella sarjakuvafestivaalilla. Meillä ei ole samanlaista sarjakuvakenttää Tanskassa eikä tällaista sarjakuvakeskusta. Kööpenhaminan sarjakuvafestivaalitkin järjestetään vain joka toinen vuosi. Kävin Brysselissä sarjakuvakaupassa, ja sen Pohjoismaiden osastosta kaksi kolmasosaa oli suomalaista tuotantoa ja loput norjalaista, ruotsalaista ja tanskalaista, Hansen sanoo.

Hansen mainitsee kiinnostavista suomalaisista sarjakuvataiteilijoista Ville Rannan. Bredsdorff taas pitää Amanda Vähämäestä ja KutiKuti –lehden sarjakuvista.

– Töitäni on julkaistu viime kesänä KutiKutin Tanska-Suomi -numerossa Kööpenhaminan sarjakuvafestivaalien yhteydessä, Bredsdorff sanoo.

– Kööpenhaminassa on kolme sarjakuvakauppaa, ja jokaisesta on saatavilla KutiKuti. Pääkirjastossa on bestseller-sarjakuvia, mutta tuskin mitään vaihtoehtoista, Hansen sanoo.

– Tanskassa on vain yksi sarjakuvablogi, ja ehkä kerran vuodessa tai puolessa vuodessa sanomalehdet kirjoittavat jotain sarjakuvista. Tanskalainen sarjakuvaskene on todella pieni ja suljettu, harvat saavat teoksiaan julkaistuksi. Tanskalaisia antologioita ei ole, Hansen sanoo.

–  Amerikkalaiset sarjakuvat ovat suositumpia Tanskassa kuin tanskalaiset, ranskalaiset tai belgialaiset, Bredsdorff sanoo.

karhu kaupunki kuva web

Bue Bredsdorff tekee tarinoita tyhjistä tiloista, rakennuksista ja ympäristöstä

Bredsdorff piirtää enimmäkseen rakennuksia, arkkitehtuuria ja infrastruktuuria. Maantiedon opinnot ovat syventäneet Bredsdorffin kiinnostusta ympäristön havainnoimiseen ja piirtämiseen.

 – Piirrän rakennuksia ja tiloja ilman ihmisiä, koska minua kiinnostaa ympäristö, sekä pienet asiat jotka ympäröivät meitä jokapäiväisessä elämässä ja jotka otamme itsestäänselvyyksinä.  Haluan pysäyttää ajan ja paikkojen tunnelman, Bredsdorff sanoo.

– Piirrän ensimmäisessä persoonassa, realistisesti, eli asiat niin kuin ne nähdään, dokumentaarisesti. Haluan kuitenkin jättää tilaa myös lukijan tulkinnalle.

Bredsdorffin työt Kaupunki ja Karhu -näyttelyssä jatkavat Bredsdorffin arkkitehtuuri- ja maantieto-teemoja, sillä ne kertovat Kruunuvuoren hylätyistä huviloista.

Tällä hetkellä Bredsdorff tekee trilogiaa asumistaan paikoista. Trilogian ensimmäinen osa, pieni mustavalkoinen kirja Huset i Sønderhå, kertoo Bredsdorffin lapsuudenkodista pienessä Sonderhån kylässä. Bredsdorff on julkaissut kirjan myös tumblr-blogissaan ja KutiKutissa englanniksi. Sønderhå on ehdolla Pingpris-kilpailussa parhaaksi tanskalaiseksi sarjakuvadebyytiksi, ja voitto selviää 7. kesäkuuta.

– Tässähän täytyy ruveta suunnittelemaan voittajan puhetta – tai ehkä häviäjän, jos en saakaan palkintoa, Bredsdorff vitsailee.

Bredsdorffin asuntotrilogian pian ilmestyvä toinen osa kertoo Bredsdorffin Kööpenhaminan kaupunkiasunnosta.

– Kolmas osa tulee kertomaan siirtolapuutarhamökistä, jota rakennamme veljeni kanssa. Sen nimi tulee olemaan ”Koti”,  ja se kertoo nimensä mukaisesti siitä, miten koti rakennetaan.

Bredsdorff suunnittelee myös jouluaiheista kirjaa joulumarkkinoille.

allanbue

“Meillä ei ole samanlaista sarjakuvaskeneä kuin Suomessa, eikä tällaista sarjakuvakeskusta.”

Karhuhahmo seuraa Hansenia

Hansen aloitti sarjakuvien piirtämisen, koska halusi piirtää jotain omakohtaista.

– Minulla on tarve piirtää omaa historiaani ja kokemuksiani. Haluan tehdä realistisia tarinoita, mutta niin että ne yhdistyvät johonkin epärealistiseen tapahtumasarjaan tai asiaan.

– Aina kun matkustan uuteen paikkaan, yritän piirtää lyhyen tarinan ihmisistä tai hassuista sattumuksista joita näen kadulla. Esimerkiksi Tukholmassa näin pukumiehen, jonka toisessa kädessä oli matkalaukku ja toisessa kala käärössä, ja tein tarinan siitä.

Hansenin tarina Kaupunki ja Karhu -näyttelyssä kertoo siitä, miten Karhupuiston karhupatsas päätyi patsaaksi. Karhuhahmo on ollut mukana Hansenin aikaisemmissakin teoksissa, ja Hansenin taiteilijanimi Ursus tarkoittaa karhua – kyseessä on siis eräänlainen alter ego.

Hansenilla on tekeillä kaksi kirjaprojektia Tanskassa.Toinen projekti, Christina Leonora, on pitkä sarjakuvaromaani Tanskan vanhimmasta kirjasta Jammers Mindesta. Prinsessa Leonora Christina Ulfeldt kirjoitti Jammers Minde -omaelämäkerran 1600-luvulla ollessaan vankilassa 20 vuotta syytettynä siitä, että hän osallistui miehensä Corfitz Ulfeldtin maanpetturuuteen ja oli tietoinen tämän kavalluksista. Prinsessan käsikirjoitus löydettiin vasta 200 vuotta myöhemmin. Kirjaa on kehuttu realistisesta kuvauksesta karun vankilan oloista.

– Jammers Mindea lukiessa tuntui siltä, että olisin itsekin Ulfeldtin kanssa vankilassa, mikä on todella hyvän kirjan merkki, Hansen sanoo.

Hansen tekee myös lastenkirjaa Ly Ö, jossa mies etsii peikkoa saarelta ja saarella tapahtuu kaikenlaisia seikkailuja . – Olen sopinut kolmen lastenkirjan tekemisestä.

Hansen on opiskellut pohjoismaisia kieliä Kööpenhaminassa ja opettanut tanskaa ulkomaalaisille. Tällä hetkellä Hansen on jättänyt opettamisen ja ryhtynyt kokopäiväiseksi sarjakuvataiteilijaksi, mutta häneltä on kohta tulossa tanskan kielen ääntämiskirja. Hansen on kiinnostunut myös suomen kielestä, koska hän on käynyt Vaasassa kolmen viikon pituisen suomen kurssin ja puhuu mielellään suomea.

Bredsdorff ja Hansen ovat pitäneet Helsingistä todella paljon. Hansen oli käynyt Helsingissä jo kerran, Bredsdorffille vierailu oli ensimmäinen. Tanskalaiset ovat ehtineet nähdä Kallion kulmia ja Tallinnaa mutta myös tunnetuimman suomalaisen sarjakuvataiteilijan näyttelyn.

– Suosittelemme Tove Janssonin näyttelyä Ateneumissa. Se on suurin sarjakuvataiteilijan soolonäyttely, minkä olemme nähneet.

Kaupunki ja Karhu -näyttely on esillä Sarjakuvakeskuksessa 19.6.14 asti.

Teksti: Matleena Kantola

Kuvat: Aliisa Peltoniemi

Bue Bredsdorffin sivut The House in Sønderhå -kirjasta englanniksi: buebredsdorff.tumblr.com

bueb.dk

http://www.bricksite.com/ursus/velkommen-2

www.cunecomics.net