Festivaaliraportti - sisäpiiriläisen kertomuksia

Helsingin 28. sarjakuvafestivaalit ovat nyt onnellisesti takana päin. Kadonneet reput ja mystiset ylimääräiset vaatekassit ovat löytäneet oikeat omistajansa, ja vapaaehtoisille hankittujen herkkujen loput on saatu syötyä. Festareiden jälkeiset ”mitä teen elämälläni seuraavaksi” -tyyppiset eksistentiaaliset kriisit on koettu, ja elämä Sarjakuvakeskuksella alkaa palautua normaaliksi.

myyntiäTämänvuotiset festarit sujuivat erinomaisesti niin järjestelyjen kuin kävijämäärienkin suhteen: 28000 kävijää kolmen päivän aikana on uusi yleisöennätys! Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetty tapahtuma keräsi Lasipalatsin aukion ympäristöön, Annantalolle, Sanomataloon sekä muihin tämänkertaisiin tapahtumapaikkoihin niin vannoutuneita sarjakuvafaneja kuin satunnaisia ohikulkijoitakin.

Monet olivat tulleet varta vasten seuraamaan runsasta ulkomaisten ja kotimaisten vieraiden kattausta, kun taas toiset pistäytyivät selaamaan myyntipöytien tarjontaa. Vuoden 2013 festivaalien päävieraita olivat yhdysvaltalainen Patrick McDonnell, ranskalainen David B., itävaltalainen Ulli Lust sekä Tex Willer -piirtäjä Fabio Civitelli.

Ullilust

Ulli Lust Verna Kuutin haastateltavana.

teema

lastenohjelmaaTänä vuonna festivaalien teemana olivat lasten sarjakuva sekä Pohjois-Amerikka. Lasten työpajoja järjestettiin perjantaina Lasipalatsin aukiolla sekä lauantaina ja sunnuntaina Annantalolla, ja osallistujat vaikuttivat silmin nähden tyytyväisiltä. Iltapäivän edetessä pienten katuliituilijoiden teokset valtasivat yhä enemmän ja enemmän tilaa festariteltan edustalta, mitä me infotiskin takana päivystäneet työntekijät seurasimme ihastuneina. 

Kun valvoin aikaisin perjantaiaamuna näytteilleasettajien saapumista festariteltan ovella, eräät isä ja poika tulivat kysymään neuvoja lasten työpajoihin liittyen. He olivat saapuneet Oulusta asti päästäkseen Kari Korhosen piirustuskouluun!

McDonnell signeeraaFestariyleisön lisäksi myös me työntekijät olimme innoissamme vieraista. Yksi halusi ehdottomasti päästä kuuntelemaan Patrick McDonnellia, festareiden isointa pohjoisamerikkalaista nimeä, toinen odotti pienlehtitaivaan avautumista päästäkseen ostamaan sarjakuvia suoraan tekijöiltä ja minä jonotin puoli tuntia saadakseni JP Ahoselta signeerauksen hänen uusimpaan sarjakuvaansa. Jokaiselle löytyi jotakin kiinnostavaa nähtävää, luettavaa, kuultavaa ja tehtävää, kiitos laajan festarikattauksen.

Pohjois-Amerikka näkyi festivaaleilla erityisesti runsaana kanadalaisen nykysarjakuvan tarjontana. Pyrkimyksenä oli osoittaa, että pohjoisamerikkalainen sarjakuva pitää sisällään paljon muutakin kuin strippejä ja supersankareita. Underground-sarjakuva, omaelämäkerralliset sarjakuvat ja nettisarjakuva ovat kaikki pohjoisamerikkalaisia innovaatioita, joten festarivieraatkin edustivat kaikenlaisia tuulahduksia suuren veden toiselta puolelta.

infoteltta

Työntekijän silmin sarjakuvafestivaalien kaltainen iso tapahtuma näyttää erilaiselta kuin vierailijan silmin. Esimerkiksi sellaista pikku yksityiskohtaa kuin festivaaliteltan olemassaoloa tuli tapahtumaa edeltäneen viikon aikana epäiltyä muutamaan kertaan, kun pystytystalkoissa alkoi usko omiin käsivoimiin loppua. Miten muka se epämääräinen röykkiö metallia, pressua ja lattian paloja voisi muuttua yhdessä päivässä teltaksi? Ja miten ihmeessä kaikki näytteilleasettajat mahtuvat sinne? Molemmat teltat saatiin kuin saatiinkin pystyyn, näytteilleasettajien pöydät ajoissa sisään ja telttojen ovet auki vieraita varten.                

pienlehtitelttaPienlehtitaivas oli entistä suuremmassa teltassa ja kävijöitä riitti.

Kiitos kaikille vapaaehtoisille, vieraille, festariyleisölle sekä tietysti työryhmälle, joka teki Helsingin 28. sarjakuvafestivaalit mahdollisiksi!

Teksti: Laura Antola
Kuvat: Henry Söderlund & Jussi Pakkanen

Lisää festivaalivalokuvia täällä! 

Ensi vuoden sarjakuvafestivaalit 5.–7.9.2014, teemoina Saksa ja sateenkaarisarjakuva!

sarjakuvafestivaalit.fi