Perhe jolla on kissa sai kissanpennut – Sarjakuva toimintaterapiana

Perhe jolla on kissa sai kissanpennut – Sarjakuvia Karjalohjan toimintakeskuksesta 4.–26.8. Ikkunagalleria Ruudussa

7.–9.9.2012 Helsingin sarjakuvafestivaalien aikaan näyttely on esillä osoitteessa Kampin Kappeli (Kappelin edusta), Simonkatu 7, 00100 Helsinki.

Näyttely esittelee nuoren naisen kuntouttavassa päivätoiminnassa tuottamia sarjakuvia eläin- ja ihmisperheistä. Muun muassa perheiden Helmitär, Neilikka ja Puolukka elämässä toistuvat dramaattiset käänteet ja herkulliset ateriat.

Karjalohjan toimintakeskuksessa työskentelee päivittäin kolmisenkymmentä kehitysvammaista aikuista. Toiminta painottuu käsillä tekemiseen, taiteisiin ja muuhun luovaan toimintaan.


Sarjakuva toimintaterapiana

janina-ruutu-web400Teosten tekijä haluaa pysyä anonyyminä sekä omasta että hänen kanssaan työskentelevän henkilökunnan toiveesta. Hänen ohjaajanaan toiminut sarjakuvataiteilija Jenny Eräsaari suostuu kuitenkin kertomaan teosten ja näyttelyn taustoista.

Eräsaari, joka on paremmin tunnettu sarjakuvanteon opettajana, on työskennellyt Karjalohjan toimintakeskuksessa kehitysvammaisten ja autismin kirjon ihmisten ohjaajana. Keskus järjestää monimuotoista kuntouttavaa toimintaa asiakkaiden yksittäisten taitojen ja tarpeiden mukaan. Tässä tapauksessa sarjakuvanteko ”löytyi” vasta pari vuotta sitten osana laajempaa toimintaterapiaprosessia.

”Käsittääkseni hän ei ollut piirtänyt tai juurikaan lukenut sarjakuvia aiemmin. Ymmärtääkseni haluun tehdä niitä nyt vaikuttivat tarve kertoa tarinoita, piirtää eläimiä ja kokeilla rajojaan uuden parissa.” ”Hän on hyvin ahkera ja motivoitunut niissä töissä, mihin ryhtyy,” Eräsaari kertoo oppilaastaan.

”Pitkään hän teki ompeluhommia, eikä halunnut missään tapauksessa ajatellakaan piirtämistä, maalaamista tai muuta kuvantekoa. Joidenkin muiden sarjakuvanteko saattoi vaikuttaa tai sitten ei – eräänä päivänä hän kumminkin tarttui kynään ja aloitti ensimmäisen sarjakuvatarinansa. Se kertoi apinaperheestä. Seuraavan vuoden ajan hän teki työkeskuksessa pääosin sarjakuvia. Niiden ruutu- ja sivumäärät ja koot pysyivät pitkälti samoina, tekniikka ja luettavuus kehittyivät. Tarinat muuttuivat pikkuhiljaa, mutta toistavat samaa kaavaa.”

Sarjakuvia ei alun perin oltu tarkoitettu näytteille, vaan päätös kypsyi vaiheittain. ”Sarjakuvia ei ensin saanut nähdä kukaan, sitten vain oman ryhmän ohjaajat, sitten työkaverit – piiri laajeni vähitellen. Sarjakuvatyöskentelyn jälkeen oli seurannut jo satukirja-, ompelu ja opiskeluvaiheita, kun nyt tuli mahdollisuus järjestää näyttely. Siksikin näen tämän hienona etappina että taiteilija halusi esittää työnsä lopulta jopa tuntemattomalle yleisölle. Sarjakuvanteon voi ajatella olleen hänelle sosiaalisesti ja psyykkisesti kuntouttavaa toimintaa.”

P1010234Vaikutteet omista töistään ohjaaja kiistää. ”Tämä taiteilija on nähnyt joitakin minun piirroksiani, mutta aika vähän. Ne eivät ole vaikuttanet hänen tyyliinsä mitenkään – hän suhtautuu minun piirusteluihini vastavuoroisella kannustuksella: 'Tää meidän Jenny on kyllä niin taitava, sen pitäisi mennä taidekouluun.”

”Yleensä opettaessa sarjakuvaa en näe tyylini vaikuttavan juurikaan oppilaisiin. Ei se paljoa tule käsittääkseni esillekään, näytän esimerkit muiden sarjakuvista – omiani esittelen vain omiani esitellessä.”

Eräsaari on vetänyt Suomen sarjakuvaseuran alaisuudessa työpajakursseja myös lapsille, mutta ei näe siinä niin merkittävää eroa kuin neurotyypillisten ja toisaalta neurologisesti poikkeavien ihmisten ohjauksen välillä.

”Sarjakuvaopettajana minulle ero lasten ja aikuisten opettamisessa on paljon pienempi kuin ero kehitysvammaisten ihmisten ja muiden toiminnallisuudeltaan yllätyksellisten ihmisten välillä. Tavisopetuksen piirissä pelataan enemmän sarjakuvasisällön jäsentämisen ja osien harjoittelun ja kokoamisen kanssa. Tavisten opetus on minulle ollut sitä haasteellisempaa mitä pidemmälle mennään, kehitysvammaisten oppilaiden kanssa se taas muuttuu tuntemisen ja tottumisen myötä helpommaksi. Ehkä siksi, että minulle tavisopetuksesa haasteet ovat enemmän sisällössä ja erityisryhmän kanssa muodossa, joka täytyy saada kohdalleen.”

Teksti: Janne Vainio

P1010229


Ikkunagalleria Ruutu

Galleria Ruutu on Sarjakuvakeskukseen helmikuussa 2012 avattu ikkunagalleria, johon pyydetään sarjakuvataiteilijoita, keräilijöitä ja tekijäkollektiiveja pitämään kutsunäyttelyjä. Gallerian tarjonnasta vastaa Uudenmaan taidetoimikunnan sarjakuvataiteen läänintaiteilija Solja Järvenpää.